APRS asetukset

HamFi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tässä artikkelissa esitetään muutamia keskeisiä APRS-asemien asetuksia. APRS-digipiittereiden asetuksiin on vihjeitä omalla sivullaan. Nämä ohjeet ja asetukset on tarkoitettu kohtuullisiksi lähtökohdiksi Suomessa, mutta ei ainoaksi oikeaksi totuudeksi. Omaa järkeä tämän ohjeen soveltamisessa käytäntöön on suotavaa hyödyntää. Päätarkoituksena on pitää APRS-kanavan käyttöaste kohtuullisena, jotta kanava ylipäänsä pysyisi käyttökelpoisena.

APRS-verkon toiminnan kannalta kaksi keskeisintä asetusta on paketeissa käytettävä digipiitteripolku ja sijaintipakettien lähetysväli. Jompi kumpi tai molemmat huonosti asettamalla on mahdollista tehokkaasti tukkia paikallinen (ja naapurilääninkin) APRS-verkko.

APRS-verkon tilanne voi vaihdella hyvinkin paljon eri puolilla Suomea. Siellä missä on vähän APRS-asemia ja vähän APRS-digipiittereitä, voi helposti kanavaa kummemmin tukkimatta käyttää pidempää digipiitteripolkua ja tiheämpää sijaintipakettien lähetysväliä kuin APRS-aktiivisemmilla alueilla.

Pikaohje

Jos et jaksa lukea koko artikkelia läpi ja tarkemmin pohtia asetusten merkitystä, voit luntata tästä lähtökohtia muutamille keskeisille asetuksille. Parhaiten pystyt asetukset tekemään itse ymmärrettyäsi niiden tarkoituksen, toiminnan ja vaikutuksen APRS-verkon toimivuuteen. Paikalliset olosuhteet on hyvä ottaa asetuksissa huomioon.

Taajuus: 144.800 MHz

Asetus Kiinteä asema Liikkuva asema
Digipiitteripolku eli path WIDE1-1 tai WIDE2-2 WIDE2-2 (vain harvaan asutuilla seuduilla tarpeen niin vaatiessa WIDE3-3)
Sijainnin lähetysväli 30 min liikkeessä SmartBeaconing, paikallaan kiinteä (esimerkiksi 30 min)
Pakkaus käytössä (base-91 eli compressed, tai mic-e)
TX delay lyhin mahdollinen mikä radiolla tuntuu toimivan, esimerkiksi 50 ms (asetus "TXDELAY 5")

Yllä annetaan arvot liikkuvalle asemalle ja RF→RF digipeaterointiin.

Kiinteän aseman ei tulisi (pääsääntöisesti) tehdä APRS-IS→RF igate toimintoa, vaan ainoastaan RF→APRS-IS igatea. Automaattiaseman lupaa ei tarvita "Rx-iGate":lle, mutta kylläkin "Tx-iGate":lle, mikä on hyvä pitää mielessä. Sama pätee myös digipiittereihin!

Tarkemmat asetusohjeet alempana.

WIDEn-n asemasta voi joskus käyttää TRACEn-n, jossa n on enintään 3. Jatkuvassa käytössä se ei ole suotavaa, mutta APRS-digipeater-verkon toiminnan tutkimiseksi siitä on joskus hyötyä.

Mitään yhdistelmäpolkuja ei pidä käyttää, eli vanhoja tyylejä:

  • RELAY,WIDE,WIDE
  • WIDE,WIDE

sellaiset lähinnä vain sekoitavat duplikaattitarkastusmekanismeja sekä keli-indikaattoriohjelmia.

Pakettiradion kanavanvarauksesta

Tämä osa toimikoon eräänlaisena johdatuksena tässä artikkelissa esitettyjen asetusten tärkeyteen APRS-verkossa.

Kanavan kapasiteettia mitataan sen käyttöasteella, se ilmaistaan prosentteina ajanjaksossa. Järkevän mittausajanjakson pituus riippuu kanavan viestivälityksen normaaleista pituuksista. Kun paketin ajallinen pituus on 0.2-1.0 sekuntia, on järkevää mitata käyttöastetta liukuvilla aikaikkunoilla 1 ja 5 minuuttia.

Kannattaa muistaa, että AX.25 pakettiradio käyttää lähetyspäätöksen tekoon kilpavaraus-algoritmia, eli hieman yksinkertaistettuna se asema joka ensimmäisenä ehtii, lähettää ensimmäisenä, paitsi jos kanavalla lähettää jo joku muu. Joskus kaksi asemaa tekee lähetyspäätöksen samanaikaisesti ja myös lähettävät päällekkäin, jolloin kummankaan lähettämä paketti ei kuulu kuin korkeintaan osalle vastaanottajista. Samanaikaisesti alkavaa lähetystä suurempi käytännön ongelma tavallisesti on ns. hidden transmitter -ongelma, jossa kaikki samalla alueella ja kanavalla olevat asemat eivät kuule toisiaan. Tämä on hyvin tyypillinen tilanne APRS-verkossakin: APRS-digipiitteri kuulee lähes kaikki asemat, mutta liikkuva asema ei välttämättä kuule muita kuin APRS-digipiitterin. Kiinteä asemakaan ei todennäköisesti kuule kuin osan lähimmän APRS-digipiitterin kuulemista asemista. Lopputuloksena asemat siis lähettävät aina silloin tällöin päällekkäin, koska eivät kuule toisiaan. Osa paketeista siis ei mene perille, esiintyy pakettihävikkiä.

Pakettihävikki kasvaa nopeasti kanavan varausasteen (= kuinka suuren osan ajasta kanavalla joku lähettää) myötä. Paras suorituskyky monen käyttäjän AX.25-kanavalla saavutetaan jo noin 33% arvolla. Sen jälkeen törmäyksien todennäköisyys kasvaa hyvin nopeasti ja pakettien läpimenotodennäköisyys putoaa nopeasti tehden kanavan toimimattomaksi jo noin 66% varausasteella.

Jotta kanava ei olisi tarpeettomasti varattuna, vaatii se neljää asiaa:

  • paketteja ei toisteta tarpeettoman usein (= digipiitteripolku tarpeeksi lyhyt)
  • paketteja (= sijainteja) ei lähetetä tarpeettoman usein (= sijainnin lähetysväli riittävän pitkä)
  • lähetetyt paketit eivät ole tarpeettoman pitkiä (= käytetään pakkausta ja vältetään turhia kommentteja sijaintipaketeissa)
  • APRS-IS igatet eivät välitä alueelle kuulumattomia paketteja verkosta radiolle, eivätkä lähetä edes alueelle kuuluvia liian suuressa määrin

Yllämainittuja neljää tekijää tarkastellaan seuraavien pääotsikoiden kohdalla.

Digipiitteripolku eli path

Kiinteät asemat

Kiinteille asemille hyvä lähtökohta digipiitteripoluksi on WIDE2-2 tai WIDE2-1. Tämä siis tarkoittaa korkeintaan kahta digipiitterihyppyä. TRACEn-n on verkon ylläpidon työkalu, jonka käyttö tavallisilla asemilla on yleensä tarpeetonta. Tätä pidempiä polkuja ei mielellään tulisi käyttää, koska ne leviävät APRS-verkossa turhan laajalle alueelle ja kuluttavat varsin paljon kanavan kapasiteetista. Muista, että kattavassa verkossa paketin todellisten toistokertojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa digipiitteripolussa määriteltyjen hyppyjen määrään. APRS on lähtökohtaisesti tarkoitettu maantieteellisesti suhteellisen rajallisen alueen sisäiseen taktiseen kommunikointiin, ei DX-yhteyksiin. Jos "kaukopaketteja" tulee digipiittereiden kautta jollekin alueelle liikaa, voi se pahimmillaan estää tämän alueen sisäisen APRS:n käytön kanavan käyttöasteen noustessa liian suureksi.

Mikäli kiinteältä asemalta ei pääse suoraan varsinaiselle APRS-digipiitterille, mutta toisen APRS-aseman kautta pääsee, voi digipiitteripolkuun lisätä aseman kutsun:n heti ensimmäiseksi. Koko polku olisi silloin siis esimerkiksi OH3ABC,WIDE2-1. Kiinteällä asemalla ei ole syytä käyttää polussa RELAY:ta, koska se vain aiheuttaa ylimääräistä liikennettä muidenkin kuin varsinaisten digipiitterien toistaessa paketin, ja sotkee digipeaterien duplikaattitarkistuksen.

WIDEn-n on muuten sama kuin TRACEn-n, mutta TRACEn-n "kerää" paketin toistuessa digipiitteripolkuun kaikkien digipiitterien kutsut, WIDEn-n ei. Alla on esimerkki molemmista tavoista APRS-paketin otsikkotietoja (lähdekutsu, kohdekutsu ja digipiitterit) tarkastellen.

TRACEn-n:
Alkup. paketti: OH2XYZ>APRS,TRACE3-3
1. toisto     : OH2XYZ>APRS,OH2DAA*,TRACE3-2
2. toisto     : OH2XYZ>APRS,OH2DAA*,OH2DBB*,TRACE3-1
3. toisto     : OH2XYZ>APRS,OH2DAA*,OH2DBB*,OH2DCC*,TRACE3*

WIDEn-n:
Alkup. paketti: OH2XYZ>APRS,WIDE3-3
1. toisto     : OH2XYZ>APRS,WIDE3-2
2. toisto     : OH2XYZ>APRS,WIDE3-1
3. toisto     : OH2XYZ>APRS,WIDE3*

WIDEn-n paketista ei siis ulospäin näe mitkä digipiitterit paketin ovat toistaneet. Vähitellen on tarkoitus poistaa TRACEn-n, ja muuttaa WIDEn-n sen kaltaiseksi.

Polkuun ei ole syytä laittaa vanhoissa ohjeissa kerrottavia WIDE,WIDE,WIDE tai RELAY,WIDE,TRACE ynnä muita yhdistelmiä. Verkko ei suinkaan 'ota koppia' kaikista luetelluista, vaan polku on digipiittauspolku järjestyksessä vasemmalta oikealle.

Lisäksi APRS-digipiitterinä turhan yleinen Kantronicsin KPC-3(+) ei suorita duplikaattitarkistusta erillisille WIDE-paketeille. Eli sama APRS-digipiitteri saattaa toistaa saman APRS-paketin useammin kuin kerran, mikä johtaa turhaan kanavan käyttöasteen nousuun. Toinen ero on siinä, että yksittäisiä WIDEjä käytettäessä suorittaa digipiitteri myös kutsumerkin korvauksen yllä näkyvän TRACEn-n esimerkin mukaisesti. Ensisijaisesti on siis duplikaattitarkistuksen vuoksi syytä käyttää WIDEN-n:ää.

Digipeatereiden pitäisi myös rajoittaa vastaanottamansa WIDEn-n ja TRACEn-n arvot kohtuulliselle tasolle (maksimi n=3), eikä sokkona päästää läpi mitään WIDE7-7 paketteja. Mieluiten pudottaa sellaiset paketit joilla n on liian korkea.

Liikkuvat asemat

Liikkuvien asemien digipiitteripoluissa voi hyvin pitkälti käyttää yllä kiinteiden asemien kohdalla esitettyjä periaatteita. Digipiitteripolun voisi olla hyvä olla kiinteää asemaa pykälän pidempi.

Lähtökohtana liikkuvan aseman digipiitteripolulle voi siis pitää vaikkapa polkua WIDE2-2. Mikäli liikutaan sellaisella alueella, että internet-gatewayt ovat harvassa, voi polkuna olla tarpeen niin vaatiessa WIDE3-3.Liikkuvan aseman digipiitteripolun pituus (= kuinka monta digipiitterihyppyä) on syytä ajatella sitä varten, kuinka lähellä yleensä on internet-gateway? Sijainnin lähetys on myös hyvä suhteuttaa polun pituuteen: mitä useammin sijainti lähetetään, sitä lyhyempää polkua tulisi käyttää, jotta kanavaa ei tarpeettomasti kuormitettaisi.

Jouluna 2007 tehtiin koe, jossa eräs APRS säätäjä matkasi Kirkkonummelta Kittilään kulkien nelostietä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle ja lähettäen paikkatietoa 2 minuutin välein TRACE2-2 polulla. Paikkatiedot kertyivät erinomaisesti matkalta Iin pohjoispuolelta, mutta radiokatveita oli Lahden pohjoispuolelta Iihin asti. Paikallista kuuluvuutta oli toki tuolla välillä, mutta myös pitkiä katveita jolloin paketti ei päätynyt ollenkaan APRS-IS verkkoon.

Sijainnin lähetysväli

Sijainnin lähetysvälillä tarkoitetaan aikaa APRS-aseman lähettämän kahden peräkkäisen sijaintipaketin välillä. Myös APRS-objektien ja -itemien sekä APRS-viestien lähetyksessä käytetään normaalisti ajastusta, mutta se poikkeaa hieman tavallisesta sijainnin lähetyksestä.

Kiinteät asemat

Koska kiinteät asemat (ja kiinteät objektit/itemit) ovat määritelmänsä mukaisesti kiinteitä, ei niiden sijainti ajan suhteen muutu kovin usein. APRS:n sijaintipaketin perusinformaatio on aseman sijainti ja jos se ei muutu, ei tiheä oman sijainnin lähettäminen tuo mitään lisäarvoa. Päinvastoin, se tukkii tarpeettomasti kanavaa. Toisaalta koska kerran lähetetty paketti ei varsinaisesti varastoidu "eetteriin", pitää sijaintia kuitenkin toistaa, jotta myös vastikään käynnistetyt APRS-asemat/ohjelmat saavat sijainnin selville.

Ylläolevan pohdiskelun perusteella voi hyvänä lähtökohtana kiinteän aseman sijainnin lähetysväliksi pitää 20 minuuttia. Vaihteluväliksi sopii 10-30 minuuttia. Näitä aikoja voi soveltaa myös kiinteiden APRS-objektien ja -itemien lähetyksen maksimiaikoina. Maksimiaikoina siksi, että useimmat APRS-ohjelmat lähettävät juuri luodun objektin/itemin sijaintia aluksi hieman tiheämmällä välillä. Tämä siksi, jotta objekti/itemi välittyisi varmemmin kuuluvuusalueen APRS-asemille vaikka ensimmäinen paketti jäisi esimerkiksi pakettien törmäyksen vuoksi kuulematta.

Liikkuvat asemat

Koska liikkuva asema vaihtaa määritelmän mukaan usein sijaintiaan, on kiinteää asemaa tiheämmässä sijainninvälityksessä myös enemmän uutta informaatiota kuin kiinteän aseman kohdalla. Toisaalta koska liikkuvien APRS-asemien sijaintipaketeissa useimmiten välitetään myös liikkeen suunta ja vauhti, voidaan tarkemmin sanottuna uutena informaationa pitää vain liiketilan muutosta. Liiketilan muutos voi olla joko vauhdin tai suunnan tai molempien merkittävä muuttuminen. Mikäli suunta tai vauhti eivät muutu, osaavat useimmat APRS-ohjelmat ennustaa aseman nykyisen sijainnin ja näyttää tämän esimerkiksi katkoviivalla kartalla. Vaikka liiketila ei muuttuisi, on kuitenkin hyvä aika ajoin lähettää ajantasainen sijaintipaketti, jotta ennustus voidaan vahvistaa. Useimmat www-selaimella käytettävät APRS-käyttöliittymät eivät myöskään osaa ennustaa APRS-aseman/objektin/itemin sijaintia, jolloin niidenkin kertoma sijainti päivittyy. Mikäli aseman vauhti on suuri, on sijainnin muutoskin suuri lyhyessä ajassa, jolloin sijantia on kenties syytä lähettää useammin.

Liikkuvalle asemalle ei siis voida määrittää yhtä kiinteää, aina optimaalista, sijainnin lähetysväliä, koska se riippuu liiketilan muutoksista. Lähelle optimaalista sijainnin lähetysväliä päästään liiketilan muutosten mukaan lähetysväliä dynaamisesti muuttavalla algoritmilla, esimerkiksi SmartBeaconing-algoritmilla. Periaate on varsin yksinkertainen: kun muutoksia ei tapahdu, eli ollaan paikoillaan tai liikutaan niin että suunta ei muutu, sijaintipaketti lähetetään nopeudesta riippuvalla aikavälillä. Paikoillaan ollessa sijainnin lähetysväli voi olla lähellä kiinteän aseman lähetysväliä, esimerkiksi 20 minuuttia. Yli 100 km/h vauhdissa sijainti saatetaan lähettää vaikkapa 2 minuutin välein ja 0-100 km/h välillä 2-20 minuutin välein, aika kääntäen verrannolisena nopeuteen. Jos liikkeen suunta muuttuu, käännytään esimerkiksi risteyksestä tai tiessä on suhteessa vauhtiin jyrkkä mutka, lähetetään uusi sijaintipaketti lähes samantien. Usein algoritmiin on myös yhdistetty minimiaika mikä kahden sijaintipaketin välillä pitää olla, jotta jatkuva mutkittelu ei tukkisi kanavaa. Tämä minimiväli sijaintipakettien välillä voi olla esimerkiksi 30 sekuntia.

Mikäli käytettävissä ei ole SmartBeaconing-algoritmilla varustettua APRS-lähetystä, olisi parasta, jos lähetysväliä voi tarvittaessa helposti säätää. Näin esimerkiksi pitkää matkaa tehdessä voi käyttää vaikkapa 5 minuutin välein tapahtuvaa sijainnin lähetystä. Jos on tarvetta seurata sijaintia tarkemmin esimerkiksi kaupungissa, voi käyttää vaikkapa 1 minuutin väliä (sopivan lyhyellä polulla!). Jos ei käytetä SmartBeaconingia, tärkeintä on muistaa sammuttaa APRS-lähetin tai säätää se manuaalisesti esimerkiksi 20 minuutin lähetysvälille kun kulkuneuvo pysäköidään hetkeä pidemmäksi aikaa. Muuten saattavat sijaintipaketit viedä merkittävän osan kanavan kapasiteetista aivan turhaan ties kuinka kauan. Ja samalla tyhjentää auton akun..

AX.25-paketin pituus

Jotta kanavan varausaste saataisiin pidettyä alhaisena, on digipiitteripolun ja sijainninlähetysvälinn optimoimisen jälkeen vuorossa lähetetyn paketin pituuden optimointi, eli käytännössä lyhentäminen. Paketin pituudella on erityisesti merkitystä käytettäessä APRS:ää, tyypillisesti HF:llä, nopeudella 300 bps.

APRS-pakettien pituutta muuttamalla ei useimmiten käytännössä ole yhtä paljoa vaikutusta kanavan varausasteeseen kuin digipiitteripolkua ja sijainnin lähetysväliä säätämällä, mutta vaikutus on kuitenkin selvä.

Paketin lyhentäminen voidaan käytännössä toteuttaa APRS:ssä kolmella tai neljällä tavalla, laskutavasta riippuen:

  • poistetaan paketista ylimääräinen data/informaatio
  • pakataan sijainti/nopeustieto
  • lyhennetään digipiitteripolkua
  • lyhennetään tx delayta, eli aikaa PTT:n painamisesta varsinaisen paketin dataosan alkuun

Ylimääräisen datan/informaation poisto

Yksinkertainen ja usein tehokas tapa lyhentää APRS-pakettia on poistaa siitä vähäarvoista tai muuten tarpeetonta tietoa. Käytännössä tämä tarkoittaa APRS-pakettiin sisältyvän kommentin karsintaa. Kommenttikentässä voi käyttää esimerkiksi lyhenteitä tai jos on paljon sanottavaa, laittaa kommenttiin esimerkiksi www-osoitteen ja kirjoittaa sinne enemmän tietoja asemastaan.

APRS-paketista jo muuten selviävää tietoa ei välttämättä kannata turhaan toistaa kommenttikentässä. Esimerkiksi autosymbolia "/>" käytettäessä sijaintipaketin kommenttikentässä maininta siitä, että kyseessä on auto, on turha. Mutta esimerkiksi auton tyyppi tai rekisterinumero ei ole samalla lailla redundanttia tietoa. Vaikka koordinaatit sijaintipaketissa määrittelevät aseman sijainnin hyvinkin yksiselitteisesti, voi sanallinen lisätieto sijainnista olla joskus hyödyllinen. Tällainen lisätieto voi olla esimerkiksi katuosoite tai lokaattori, jonka sijaintia voi radioamatöörin olla päässään helpompi hahmottaa kuin koordinaatteja.

Muista, että APRS-protokolla on määritelty sisältämään vain ASCII:n 7-bittisen merkistön, joten se ei sisällä esimerkiksi Windowsissa ja Linuxissa useimmiten käytetyn ISO-8859-1 merkistöstandardin mukaisia skandinaavisia merkkejä. Joidenkin ohjelmien välillä skandinaaviset merkit saattavat toimia, mutta mitään takeita toimivuudesta ei ole. Skandien käyttäminen saattaa myös aiheuttaa turhaan duplikaatteja jonkun APRS-digipiitterin tai Internet-gatewayn poistaessa ASCII:n ulkopuoliset merkit paketista ja jonkun toisen päästäessä paketin alkuperäisenä edelleen, jolloin paketista laskettu tarkistussumma muuttuu.

Sijainnin pakkaus

APRS-protokollaan on määritelty kaksi osittain vaihtoehtoista tapaa pakata sijainti, korkeus sekä liikkeen vauhti ja suunta tavallisen ASCII-muodon vaatimaa tilaa pienempään tilaan:

  • mic-encoder (mic-e) -formaatti
  • base-91 pakkaus

Mic-e -muoto on vanhin ja kompaktein formaatti, jota voidaan käyttää vain aseman oman sijaintipaketin pakkaukseen. Mic-e:ssä on myös mahdollista määritellä erityinen aseman tila tietystä ennaltamääritellystä joukosta, esimerkiksi "enroute" tai "off duty". Tämä tilatieto lähetetään jokaisen mic-e paketin mukana. Mic-e koodauksella on kuitenkin varjopuolensa, joista yksi (vain oma sijainti voidaan pakata mic-e muotoon) on jo mainittukin. Toinen huono puoli on koodauksen monimutkaisuus ja siten virheherkkyys mm. purettaessa koodausta. Vaikka sijainnin lähetys toimisi oikein, ei vastaanottajan mic-e dekooderi välttämättä kaikissa tapauksissa toimi oikein. Mic-e muoto myös käyttää muutamaa ASCII-arvoltaan alle 32 olevaa kontrollimerkkiä, jotka saattavat joissain laitteissa aiheuttaa samantyyppisiä ongelmia kuin skandit.

Uudempi sijainninpakkauksen muoto on ns. base-91 pakkaus, jossa sijainti ja vaihtoehtoisesti joko vauhti/suunta tai korkeus pakataan. Mikäli paketissa halutaan olevan sekä aseman vauhti/suunta että korkeus, lähetetään toinen pakkaamattomana. Base-91 pakkauksen etuna mic-e pakkaukseen nähden on monipuolisuus, sitä voidaan käyttää oman sijainnin pakkauksen lisäksi myös objektien/itemien sijaintien pakkaukseen. Base-91 formaatissa sijainti välitetään Suomen korkeudella alle metrin resoluutiolla, kun pakkaamattomassa sijainnissa sekä mic-e:ssä sijainnin resoluutio on Etelä-Suomessa n. 10x20 metriä (kaksi minuutin desimaalia). Jonkinasteisina huonoina puolina base-91-koodauksessa voidaan pitää sen suhteellista tuoreutta mic-e-koodaukseen verrattuna ja siten mahdollisesti heikompaa tukea APRS-ohjelmissa. Base-91 formaatti ei myöskään tue position ambiguity -toiminnetta, eli lähettäjän määrittelemää karkeaa sijainnin virheen ilmoittamista paketissa.

Nopeus ilmoitetaan base-91 formaatissa alhaisilla nopeuksilla (alle 25 km/h) tarkemmin kuin muissa APRS:n sijaintiformaateissa, suurilla nopeuksilla epätarkemmin. Liikkeen suunta ilmoitetaan base-91 koodauksessa neljän asteen resoluutiolla. Pakkaamattomassa sijainninlähetyksessä ja mic-e koodauksessa nopeus ilmoitetaan kokonaislukuna solmuja (n. 2 km/h resoluutio) ja suunta yhden asteen resoluutiolla.

Kummankin pakkausmuodon huonona puolena on, että TNC:llä vastaanotetusta paketista ei suoraan silmin pysty näkemään sijainnin koordinaatteja. Käytännössä tämä ei yleensä ole ongelma, koska vastaanotossa käytetään APRS-ohjelmaa, joka tekee koodauksen purun.

Yksinkertaisena nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mikäli jomman kumman pakkauksen käyttäminen on mahdollista APRS-ohjelmassasi/laitteessasi, käytä sitä. Mikäli voit valita base-91 ja mic-e pakkausten välillä, on base-91 useimmiten parempi valinta.

Alla esimerkit kustakin formaatista AX.25-pakettina. Kaikissa paketeissa on tietoina APRS-symboli, sijainti, liikkeen vauhti ja suunta. Mic-e:ssä ja base-91:ssä on lisäksi aina mukana muutama statusbitti.

pakkaamaton:

OH2XYZ-9>APZMDR,OH2RDG*,TRACE2-2:!6012.23N/02456.78E>247/045

base-91 pakattu:

OH2XYZ-9>APZMDR,OH2RDG*,TRACE2-2:!/0&YeTif^>LPA

mic-e:

OH2XYZ-9>VP1R45,OH2RDG*,TRACE2-2:'4G@nRc>/

Digipiitteripolun lyhentäminen

Tässä kohdassa digipiitteripolun lyhentämisellä tarkoitetaan AX.25-paketin alkuperäisen otsakkeen pituuden lyhentämistä. Otsakkeessa voi olla 0-8 digipiitteriä, joista jokainen vie 7 tavua. Datasisällöltään sama paketti vie 8 digipiitterillä 8*7=56 tavua enemmän kuin ilman yhtään digipiitteriä. Digipiitteripolussa siis WIDE,WIDE,WIDE vie 21 tavua, kun vastaava WIDE3-3 tai TRACE3-3 vie 7 tavua. TRACE3-3:n sisältävä paketti toki pitenee jokaisen kyseisen osan toistavan digipiitterin kohdalla 7 tavulla. TRACEn-n ja WIDEn-n muotojen käyttämisestä erillisten WIDEjen sijaan on myös se hyöty, että Kantronicsin KPC-3:sta käyttävien digipiittereiden duplikaattitarkistus toimii eikä sama digipiitteri toista jo kertaalleen toistamaansa pakettia turhaan uudestaan.

TX-delayn lyhentäminen

TX delay on aika siitä kun radion PTT:tä painetaan siihen kunnes varsinaisen AX.25-paketin lähetys alkaa. Tämä aika on käytännössä aina suurempi kuin nolla mm. siksi että tyypillisessä radiossa PLL:n lukittuminen lähetys aloitettaessa ottaa oman aikansa ja myös lähetystehon nousu nollasta täyteen tehoon kestää jonkun aikaa. Useimmiten suurin tekijä TX delayssa on kuitenkin vastaanottaj(a/ie)n päässä, mm. kohinasalvan viiveet ja mahdollinen virransäästö.

TX delayn on siis oltava riittävän pitkä yllämainittujen ehtojen täyttymiseksi, mutta ei tarpeettoman pitkä, koska liika pituus vain kasvattaa kanavan varausastetta. Tyypillisissä APRS-ympäristöissä useimmille laitteille riittävän pitkä TX delayn arvo on 50-100 millisekunnin (TNC:eissä yleensä asetus "txdelay 5" jne.) tuntumassa. Jos käytössä on esimerkiksi erittäin hitaalla kohinasalvalla varustettuja radioita tai virransäästötoiminnalla varustettuja käsiradiota, joilla on tarpeen myös vastaanottaa APRS:ää, voi olla tarpeen lisätä viivettä jopa puoleen sekuntiin (txdelay 50). Tällaisten laitteiden muuta kuin tilapäistä käyttöä erityisesti APRS:ssä kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita, koska APRS-paketit ovat useimmiten selvästi pakettiradiossa tyypillisesti käytettyjä paketteja lyhyempiä. Tällöin TX delayn osuus koko paketin lähettämiseen kuluvasta ajasta voi kasvaa jopa paketin dataosaa suuremmaksi. Erityisesti APRS-digipiitterin kohdalla ylimääräinen viive TX delayssa toistuu jokaisen paketin kohdalla ja kasvaa nopeasti merkittäväksi tekijäksi kanavan varausasteessa.

APRS-IS iGate

APRS-IS järjestelmä on internetissä oleva palvelinverkko, joka kerää, duplikaattisuodattaa ja edelleenjakelee APRS paikkatietoja joita igatet ovat kuulleet radiolla ja lähettävät APRS-IS:lle.

APRS-IS:ään kytkeytyy myös monenlaisia internet-palveluita, kuten http://aprs.fi/ ja http://www.findu.com/

Tästä kerrotaan tarkemmin "igaten ominaisuudet" -artikkelissa.

Kanavan ruuhkautumisen välttämisen kannalta tärkeää on rajoittaa APRS-IS verkosta radiokanavalle kopioitavan datan määrää. Yhteenvetona: APRS-IS→Radio igate (alias Rx/Tx-igate) toiminnossa pitäisi rajoittaa paketit seuraaviin:

  • Ei mitään paketteja joissa ei ole paikkatietoa
  • Duplikaattiseuranta - ei paketteja jotka on jo kuultu tai lähetetty kuluneen N minuutin aikana - N ainakin 5.
  • Vain paikkatietopaketteja jotka ovat N kilometrin säteellä igate:sta (N jotain kohtuullista: 50-100 km)
  • Lähetysmäärärajoitus joka pitää huolen, että kanavan käyttöaste (vastaanotto + lähetys) ei ylitä 33% arvoa.

Rx-iGate on kenen tahansa asennettavissa ilman mitään automaattiaseman lupabyrokratiaa, tiheä vastaanotinverkko on APRS systeemin toiminnalle paljon parempi juttu kuin tiheä digipiitteriverkko!

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Työkalut
Google AdSense